Historia

1940-luku

• Joensuun Taiteilijaseuran alkuvoimana oli sodan jälkeisinä vuo­si­na ko­hon­nut kiinnostus taiteen harrastamiseen.
• Joensuun Taiteenystävien perustava kokous pidettiin 1945 ja aloite sen perustamisesta tuli teatterin puolelta.
• Taiteenystävien aktiivinen toiminta jakautui ku­va­taiteen ja teatterin lisäksi myös kirjallisuuteen ja mu­siik­kiin.
• Joensuun Taiteenystävät järjestivät taidenäyttelyiden li­säk­si poikkitaiteellisia Taidepäiviä ja tämä perinne jat­kui ai­na vuoteen 1955 asti.

1950- ja 1960-luku

• Eri taiteenalat eriytyivät omiksi yh­dis­tyk­siksi vuosien 1950-56 aikana.
• 1960-luvulla näyttelytoiminnan kehittymisen myötä myös taidekritiikki Suomessa uudistui. Olli Valkonen oli kir­joit­ta­nut kritiikin 1960 pidetystä Taiteenystävien vuo­si­näyt­te­lys­tä ja peräänkuulutti tiukempaa seulontaa teos­ten va­lin­taan. Arvovallallaan Valkonen oli omal­ta osal­taan nos­tat­ta­mas­sa tar­vet­ta am­mat­ti­tai­tei­li­joi­den ja har­ras­ta­ja­tai­teen eriyt­tä­mi­seen.
• 1960-luvulle tultaessa Taiteenystävien toiminta kes­kit­tyi ku­va­tai­tei­siin, esi­tel­miin ja elo­ku­viin, jotka pyrkivät kasvattamaan yleisöä ”mo­der­nin tai­teen ym­märtämiseen”.
• Vuonna 1961 nousi esiin myös toive saada yhteisiä työ­ti­lo­ja tai­tei­li­joil­le.
• Vuonna 1963 Taiteenystävät-nimi vaihtui Joensuun Tai­de­yh­dis­tys ry:ksi, jona se säilyi aina vuoteen 2002 asti.

1970-luku

• Taideyhdistyksen toiminta kehittyi tästä lähtien am­mat­ti­mai­sem­mak­si, kun 70-luvulla sen jäseniksi al­koi tul­la nuo­rem­paa tai­tei­li­ja­pol­vea suo­raan tai­tei­li­ja­kou­lu­tu­kse­sta.
• Säännöt muutettiin koskemaan ammatti-, harrastaja- ja kan­na­tusjäseniä erikseen. Myöhemmin samalla vuo­si­kym­me­nel­lä otettiin käyttöön myös jä­sen­kri­tee­rit ko­ros­ta­maan yhdistyksen taiteilijajäsenten am­ma­til­li­sen toiminnan ke­hit­tä­mistä. Sään­tö-uudistuksen jälkeen Taideyhdistyksessä oli vuonna 1983 24 taiteilijaa. Tä­hän mää­rään si­sältyivät kaikki Pohjois-Karjalan läänin alueella asuneet ammattimaiset ku­va­tai­teilijat. Mää­rä on siis tähän päivään mennessä viisinkertaistunut.
• Joensuun Taideyhdistys perusti vuonna 1971 Suomen en­sim­mäi­sen taidelainaamon, joka toimii edelleen ak­tii­vi­ses­ti Joensuussa.

1980-luku

• 1980-luvulta lähtien yhdistys alkoi aktiivisesti pyrkiä vai­kut­ta­maan kaupungin taide- ja kulttuuripoliittisiin ky­sy­myk­siin.
• Taiteilijat toimivat aktiivisesti työ- ja näyttelytila-ky­sy­mys­ten li­säk­si myös vastikään pe­rus­te­tun las­ten ja nuo­rten kuvataidekoulun kehittämisessä.
• Yhdistykselle oli saatu 1980-luvun puolivälissä toimi- ja näyt­te­ly­ti­lat Merimiehenkadulla sijaitsevasta puutalosta, joka oli nimetty Artteliksi.

1990- ja 2000-luku

• Näyttelytoiminnan pyörittäminen keskittyi näihin omiin ti­loi­hin kym­meneksi vuodeksi. Arttelissa oli työtilat alu­ksi nel­jäl­le taiteilijalle sekä kaksi pientä asuntoa.
• Tälläkin hetkellä rakennus on taiteilijoiden työtiloina, vaik­ka Artteli-nimestä onkin luovuttu ja yhdistys- ja näyt­te­ly­toi­min­ta on siirtynyt Taidekeskus Ahjoon.
• Joensuun Taideyhdistyksen nimi vaihtui Joensuun Tai­tei­li­ja­seu­rak­si vuonna 2002.
• Taiteenystävistä muistuttaa molemmissa yhdistyksissä pit­kään vaikuttanut kuvanveistäjä Veikko Jalava ra­has­tol­laan, josta on jaettu nimikkopalkintoja taiteilijoille.
• Taidekeskus Ahjoon asettumisen vuosina, vuodesta 1997 alkaen seuran vastuu näyttelytoiminnan ja tai­de­lai­naa­mon pyörittämisestä on jaettu Ahjon jä­sen­yh­dis­tys­ten sekä henkilöstön kanssa.
• Toiminta Ahjossa on vä­hen­tä­nyt raja-aitoja eri tai­de­muo­to­jen vä­lill­ä ja lä­hen­tä­nyt niitä toi­siin­sa. Seu­ran tai­tei­li­jat ovat olleet aktiivisia omien näyt­te­lyi­den­sä järjestämisessä Ahjossa.
• Seura on myös or­ga­ni­soi­nut taiteilijaryhmiensä näyttelyitä lu­kui­siin kau­pun­kei­hin kuten Turkuun, Tampereelle, Varkauteen ja Hel­sin­kiin.
• Ahjossa toimimisen vuodet ovat tuoneet seuran toimintaan uu­sia taiteilijoita paikkakunnan monipuolisen taidekoulutuksen myö­tä.
• Seura on ottanut vastuuta myös taidekasvatuksesta käyn­nis­tä­mäl­lä lasten museopedagogisen toiminnan yh­des­sä Joensuun taidemuseon kanssa.
• Lisäksi kaupungin taide-elämä on rikastunut entisestään Tai­tei­li­ja­seu­ran perustettua uuden galleria Kohinan Tai­de­lai­naa­mon yhteyteen Joensuun Taitokortteliin vuonna 2006.

2020-luku

• Galleria Kohinan ja Joensuun Taidelainaamon toiminta siirtyi Taidekeskus Ahjon yhteyteen loppuvuodesta 2020.
• Joensuun Taiteilijaseura ry aloitti Taidekeskus Ahjon toiminnan vuonna 2021.
• Joensuun Taidelainaamo aloitti toiminnan Taidekeskus Ahjossa vuonna 2021.
• Joensuun Taiteilijaseuran toimisto on Taidekeskus Ahjon yläkerrassa edelleen.
• Joensuun Taiteilijaseuran kuukausittan vaihtuvat Taidelainaamon taiteilijoiden näyttelyt Joensuun Sokoksen ikkugalleriassa.
• Joensuun Taiteilijaseuran aloitti yhteistyön Joensuun pääkirjaston kanssa vuonna 2022 jossa kuukausittain vaihtuvat näyttelyt luentosalin Seinägalleriassa.
• Joensuun Taiteilijaseura aloitti yhteistyön Joensuun kaupunginteatteri kanssa vuonna 2022. Joensuun kaupunginteatterin ja Joensuun Taiteilijaseuran yhteistyönäyttelyihin on vapaa pääsy teatterin esitysten aikana. Näyttelyt perustuvat esitettäviin teatteri esityksiin.
• Joensuun Taiteilijaseura aloitti yhteistyön vuonna 2023 Näyttelykeskus Kiteen kanssa. Kiteen Näyttelykeskuksessa on Taidegalleria ja Taidelainaamon sivutoimipiste.
• Joensuun Taiteilijaseura yhteistyössä Joensuun kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa ylläpitää Joensuun Grafiikanpajaa
• Ahjon Kulttuuriklubi toimi vuosina 2023-24.
• Joensuun Taiteilijaseura ry tekee vahvasti yhteistyötä alueen eri kulttuuritoimijoiden kanssa.