Historia

1940-luku

• Joensuun Taiteilijaseuran alkuvoimana oli sodan jälkeisinä vuo­si­na ko­hon­nut kiinnostus taiteen harrastamiseen.
• Joensuun Taiteenystävien perustava kokous pidettiin 1945 ja aloite sen perustamisesta tuli teatterin puolelta.
• Taiteenystävien aktiivinen toiminta jakautui ku­va­taiteen ja teatterin lisäksi myös kirjallisuuteen ja mu­siik­kiin.
• Joensuun Taiteenystävät järjestivät taidenäyttelyiden li­säk­si poikkitaiteellisia Taidepäiviä ja tämä perinne jat­kui ai­na vuoteen 1955 asti.

1950- ja 1960-luku

• Eri taiteenalat eriytyivät omiksi yh­dis­tyk­siksi vuosien 1950-56 aikana.
• 1960-luvulla näyttelytoiminnan kehittymisen myötä myös taidekritiikki Suomessa uudistui. Olli Valkonen oli kir­joit­ta­nut kritiikin 1960 pidetystä Taiteenystävien vuo­si­näyt­te­lys­tä ja peräänkuulutti tiukempaa seulontaa teos­ten va­lin­taan. Arvovallallaan Valkonen oli omal­ta osal­taan nos­tat­ta­mas­sa tar­vet­ta am­mat­ti­tai­tei­li­joi­den ja har­ras­ta­ja­tai­teen eriyt­tä­mi­seen.
• 1960-luvulle tultaessa Taiteenystävien toiminta kes­kit­tyi ku­va­tai­tei­siin, esi­tel­miin ja elo­ku­viin, jotka pyrkivät kasvattamaan yleisöä ”mo­der­nin tai­teen ym­märtämiseen”.
• Vuonna 1961 nousi esiin myös toive saada yhteisiä työ­ti­lo­ja tai­tei­li­joil­le.
• Vuonna 1963 Taiteenystävät-nimi vaihtui Joensuun Tai­de­yh­dis­tys ry:ksi, jona se säilyi aina vuoteen 2002 asti.

1970-luku

• Taideyhdistyksen toiminta kehittyi tästä lähtien am­mat­ti­mai­sem­mak­si, kun 70-luvulla sen jäseniksi al­koi tul­la nuo­rem­paa tai­tei­li­ja­pol­vea suo­raan tai­tei­li­ja­kou­lu­tu­kse­sta.
• Säännöt muutettiin koskemaan ammatti-, harrastaja- ja kan­na­tusjäseniä erikseen. Myöhemmin samalla vuo­si­kym­me­nel­lä otettiin käyttöön myös jä­sen­kri­tee­rit ko­ros­ta­maan yhdistyksen taiteilijajäsenten am­ma­til­li­sen toiminnan ke­hit­tä­mistä. Sään­tö-uudistuksen jälkeen Taideyhdistyksessä oli vuonna 1983 24 taiteilijaa. Tä­hän mää­rään si­sältyivät kaikki Pohjois-Karjalan läänin alueella asuneet ammattimaiset ku­va­tai­teilijat. Mää­rä on siis tähän päivään mennessä viisinkertaistunut.
• Joensuun Taideyhdistys perusti vuonna 1971 Suomen en­sim­mäi­sen taidelainaamon, joka toimii edelleen ak­tii­vi­ses­ti Joensuussa.

1980-luku

• 1980-luvulta lähtien yhdistys alkoi aktiivisesti pyrkiä vai­kut­ta­maan kaupungin taide- ja kulttuuripoliittisiin ky­sy­myk­siin.
• Taiteilijat toimivat aktiivisesti työ- ja näyttelytila-ky­sy­mys­ten li­säk­si myös vastikään pe­rus­te­tun las­ten ja nuo­rten kuvataidekoulun kehittämisessä.
• Yhdistykselle oli saatu 1980-luvun puolivälissä toimi- ja näyt­te­ly­ti­lat Merimiehenkadulla sijaitsevasta puutalosta, joka oli nimetty Artteliksi.

1990- ja 2000-luku

• Näyttelytoiminnan pyörittäminen keskittyi näihin omiin ti­loi­hin kym­meneksi vuodeksi. Arttelissa oli työtilat alu­ksi nel­jäl­le taiteilijalle sekä kaksi pientä asuntoa.
• Tälläkin hetkellä rakennus on taiteilijoiden työtiloina, vaik­ka Artteli-nimestä onkin luovuttu ja yhdistys- ja näyt­te­ly­toi­min­ta on siirtynyt Taidekeskus Ahjoon.
• Joensuun Taideyhdistyksen nimi vaihtui Joensuun Tai­tei­li­ja­seu­rak­si vuonna 2002.
• Taiteenystävistä muistuttaa molemmissa yhdistyksissä pit­kään vaikuttanut kuvanveistäjä Veikko Jalava ra­has­tol­laan, josta on jaettu nimikkopalkintoja taiteilijoille.
• Taidekeskus Ahjoon asettumisen vuosina, vuodesta 1997 alkaen seuran vastuu näyttelytoiminnan ja tai­de­lai­naa­mon pyörittämisestä on jaettu Ahjon jä­sen­yh­dis­tys­ten sekä henkilöstön kanssa.
• Toiminta Ahjossa on vä­hen­tä­nyt raja-aitoja eri tai­de­muo­to­jen vä­lill­ä ja lä­hen­tä­nyt niitä toi­siin­sa. Seu­ran tai­tei­li­jat ovat olleet aktiivisia omien näyt­te­lyi­den­sä järjestämisessä Ahjossa.
• Seura on myös or­ga­ni­soi­nut taiteilijaryhmiensä näyttelyitä lu­kui­siin kau­pun­kei­hin kuten Turkuun, Tampereelle, Varkauteen ja Hel­sin­kiin.
• Ahjossa toimimisen vuodet ovat tuoneet seuran toimintaan uu­sia taiteilijoita paikkakunnan monipuolisen taidekoulutuksen myö­tä.
• Seura on ottanut vastuuta myös taidekasvatuksesta käyn­nis­tä­mäl­lä lasten museopedagogisen toiminnan yh­des­sä Joensuun taidemuseon kanssa.
• Lisäksi kaupungin taide-elämä on rikastunut entisestään Tai­tei­li­ja­seu­ran perustettua uuden galleria Kohinan Tai­de­lai­naa­mon yhteyteen Joensuun Taitokortteliin vuonna 2006.

2020-luku

• Galleria Kohinan ja Joensuun Taidelainaamon toiminta siirtyi Taidekeskus Ahjon yhteyteen loppuvuodesta 2020.
• Joensuun Taiteilijaseura ry aloitti Taidekeskus Ahjon toiminnan vuonna 2021.
• Joensuun Taidelainaamo aloitti toiminnan Taidekeskus Ahjossa vuonna 2021.
• Joensuun Taiteilijaseuran toimisto on Taidekeskus Ahjon yläkerrassa edelleen.
• Joensuun Taiteilijaseuran kuukausittan vaihtuvat Taidelainaamon taiteilijoiden näyttelyt Joensuun Sokoksen ikkugalleriassa.
• Joensuun Taiteilijaseuran aloitti yhteistyön Joensuun pääkirjaston kanssa vuonna 2022 jossa kuukausittain vaihtuvat näyttelyt luentosalin Seinägalleriassa.
• Joensuun Taiteilijaseura aloitti yhteistyön Joensuun kaupunginteatteri kanssa vuonna 2022. Joensuun kaupunginteatterin ja Joensuun Taiteilijaseuran yhteistyönäyttelyihin on vapaa pääsy teatterin esitysten aikana. Näyttelyt perustuvat esitettäviin teatteri esityksiin.
• Joensuun Taiteilijaseura aloitti yhteistyön vuonna 2023 Näyttelykeskus Kiteen kanssa. Kiteen Näyttelykeskuksessa on Taidegalleria ja Taidelainaamon sivutoimipiste.
• Joensuun Taiteilijaseura yhteistyössä Joensuun kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa ylläpitää Joensuun Grafiikanpajaa
• Ahjon Kulttuuriklubi toimi vuosina 2023-24.
• Joensuun Taiteilijaseura ry tekee vahvasti yhteistyötä alueen eri kulttuuritoimijoiden kanssa.

Kiteen näyttelytila 2022-2025

Vuonna 2022 Joensuun Taiteilijaseura ry aloitti yhteistyön Kiteen kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Kiteelle valmistui aivan ydinkeskustaan vuonna 2023 uusi 600m2 Näyttelykeskus Kitee.

Joensuun Taiteilijaseura ry kuratoi kolmen kuukauden välein vaihtuvat nykytaiteen näyttelyt Näyttelykeskuksen Taidegalleriassa/näyttelytilassa vuosina 2022-2025. Keskuksesta löytyy lisäksi Kuppila eli kaupungin lahjaksi saama Arabia astioiden kokoelma, vaihtuvien näyttelyiden tila Vintti, Perinnehuone sotahistorioineen, Minikino, joka on kaksipaikkainen elokuvateatteri, Pienoisrautatie, Digitaide -tila, sekä Paikallisten seinä, jossa näyttelyt vaihtuvat muutaman kuukauden välein. Näyttelykeskuksessa toimii myös Putiikki, josta voi ostaa Kitee -aiheisia tuotteita.

Juhlavuosi 2025 - Taiteilijaseura 80-vuotta!

Joensuun Taiteilijaseura ry. käynnisti 80-vuotisjuhlavuotensa tammikuussa 2025 Taidekeskus Ahjossa järjestetyllä monitaiteellisella avajaisjuhlalla. Tapahtuma kokosi yhteen laajan joukon kulttuuriväkeä ja kaupunkilaisia. Juhlaa rikastuttivat nojatuolikeskustelut, joissa vieraili kulttuurin ja kaupungin päättäjiä. Näyttelyt toteutettiin yhteistyössä eri kulttuuritoimijoiden kanssa.

Juhlat-taidenäyttely 24.1. - 12.4.2025

Joensuun kaupunginteatterin yleisölämpiössä, ajalla 24.1. - 12.4.2025, on esillä Joensuun taiteilijaseuran 80-vuotisjuhlanäyttely.

Juhlat-taidenäyttelyyn osallistuu 14 taiteilijaa erilaisilla teoksilla: maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, mosaiikkiteos, valokuva, tilateos ja sekatekniikkateoksia.

Johanna Turunen - Ajatus hyvästä - maalaus
Pirjo Repo - Kirkkaamman kruunun saat - valokuva
Reima Hirvonen - Rivoa? ja Go home! - teoskooste
Patrick Ward - I wear, Bee wear - mosaiikkiteos
Suvi Palosaari - Punainen lohikäärme - puupiirros
Tuija Hirvonen-Puhakka - Juhlat - maalaus
Reetta Gröhn-Soininen - Muistikuva keväästä (kukkaveistokset, ikkunasyvennys) - maalattu puu
Maiia Kolesnik - Celebration - sekatekniikka
Jukka Niskanen - Karnevaalilaiva - sekatekniikka
Ihva Aula - Otukset juhlissa - kangasserigrafia
Kaisa Jussila - Ujo hevonen - viivasyövytys
Anneli Timonen - Little party - sekatekniikka
Miia Rosanius - Perintöliina
Leila Tanskanen - Kolme pientä veistosta
Marjaana Rotko - Kolme punasaviveistosta

Teoksia on nähtävillä myös käytävällä ja vitriinissä.

Kaikuu!-taidenäyttely 1.6.-31.8.2025

Joensuun Taiteilijaseura ry juhlii 80-vuotiasta taivaltaan ja juhlavuoden keskiössä on sarja näyttelyitä, joista yksi on Kaikuu! –taidenäyttely Outokummun Vanhan Kaivoksen Suodinosastolla, 1.6.–31.8.2025. Näyttely keskittyy tilallisiin teoksiin ja tuo esiin taiteen ja tilan ainutlaatuisen vuorovaikutuksen historiallisessa teollisuusympäristössä.

Kaikuu!-näyttelyn taiteilijat:
Satu Juvonen, Viljami Roivas, Marjaana Rotko, Pia Sinkkonen, Johanna Turunen, Heidi Vasara sekä työryhmä: Jukka Niskanen ja Teijo Karhu.

Näyttelyn kuraattorina toimii kuvanveistäjä Harri Turunen, joka kuvailee näyttelyä seuraavasti:

"Kahdeksan taiteilijaa tuo teoksiaan vanhan kaivoksen suodinosastolle. Teokset elävät ja hengittävät tilan pitkästä historiasta ja avaavat uusia näkökulmia kokea kokonaisuus uudella tavalla. Teokset ovat vuorovaikutuksessa ajan ja kokemuksen leikkauspisteissä - pisteissä, joissa katsoja tekee omat valintansa."

Kaikuu!-näyttely on osa Suomen Kuvanveistäjäliiton Sculptor+ -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää alueellista näyttelytoimintaa ja vahvistaa kuvataiteen saavutettavuutta eri puolilla Suomea.

Outokummun Vanha Kaivos kutsui näyttelyvieraat nauttimaan uuden taiteen ja rakennetun kulttuuriperinnön kohtaamisesta!

Musiikkia silmille, kuvataidetta korville-taidenäyttely 3.6.-31.8.2025

Joensuun Taiteilijaseura ry juhlistaa 80-vuotista taivaltaan juhlanäyttelyllä Musiikkia silmille, kuvataidetta korville.

Miltä musiikki näyttää ja kuvataide kuulostaa?

Tämän saa selville Näyttelykeskus Kiteen gallerian kesänäyttelyssä. Visuaalinen rytmi tempoaa teoksien elementeissä luoden pulssin osin jopa abstraktien sävelkulkujen maailmaan. Värien, muotojen ja esineiden inspiraationa lienee ollut kuulokuvat – tai päinvastoin. Tule tekemään omat tulkintasi paikanpäälle.

Juhlanäyttelyn taiteilijoina ovat: Anna Arminen, Ihva Aula, Petri Halttunen, Maya Kolesnik, Jukka Niskanen, Juha Pitkänen, Viljami Roivas, Leila Tanskanen ja J.Vesiv.

Rytmillisyys ja melodiat ovat nähtävissä ja kuultavissa Näyttelykeskus Kiteen galleriassa elokuun loppuun asti. Minikinossa pääset myös kokemaan näyttelyn videoteoksia.

JUHLAT-taidenäyttely 17.7.–9.8.2025

Joensuun Taiteilijaseura ry juhlistaa 80-vuotista taivaltaan juhlanäyttelyllä JUHLAT, joka järjestetään HAA-galleriassa Suomenlinnassa 17.7.–9.8.2025.

JUHLAT-näyttelyyn valittiin 22 taiteilijaa. Kuraattorina toimi taidemaalari Mikko Paakkola, joka nostaa näyttelyn keskiöön sen olennaisimman: taiteen tekemisen. Taiteilijaseura ei ole vain yhdistys – se on yhteisö, jossa kuvataide on elämän keskiössä.

Kuraattori Mikko Paakkola:

"Kun tekoälyltä kysyy Joensuun taiteilijaseurasta, saa vastaukseksi yhteistyötä, näkyvyyttä ja paikallisuutta – mutta ei sitä ydintä: että jäsenet tekevät taidetta. Tässä näyttelyssä se näkyy. Taustalla on toki ympäristö, Joensuu ja ihmiset – mutta myös koulutus. JUHLAT-näyttely tuo esiin suomalaisen taidekoulutuksen monimuotoisuuden: ei temppujen opettamista, vaan maailman kohtaamista omien välineiden kautta. Tämä on yksilöllisyyden manifesti. Ei farkkuja, ei verkkareita – vaan taidetta, omaa ääntä, omilla ehdoilla.

Taiteilijat edustavat koko Suomea, mutta painotus on Karjalassa. Taideyliopisto jää tällä kertaa taka-alalle, mikä tekee tilaa uudenlaiselle, alueelliselle näkökulmalle. Ehkä tässä nähdäänkin siemen uuden ajan Itä-Suomen taideyliopistolle. Tarvitsemme taidetta – nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Siinä piilee kansakunnan huoltovarmuus."

Näyttelyn taiteilijat:

Kerttu Ahlholm, Ihva Aula, Reetta Gröhn-Soininen, Tuija HP, Satu Juvonen, Merja Malkki, Riikka Mattinen, Jukka Niskanen, Juha Pitkänen, Miia Rosenius, Marjaana Rotko, Pia Saari, Jukka Suhonen, Leila Tanskanen, Tarja Tella, Vilhelmiina Tikka-Rissanen, Harri Turunen, Riitta Turunen, Silja Uuttula, Arja Valkonen-Goldblatt, Heidi Vasara ja Sirpa Ylhäinen.

Joensuun Taiteilijaseura 80 vuotta - Juhlanäyttely 26.11.-21.12.2025

Joensuun Taiteilijaseura ry juhlistaa 80-vuotista taivaltaan juhlanäyttelyllä, joka järjestetään Taidekeskus Ahjossa Joensuussa 26.11.-21.12.2025.

Joensuun Taiteilijaseuran puheenjohtaja Tuija Hirvonen-Puhakka kertoo seuran juhlavuodesta.

Näyttely on kahdeksas juhlanäyttelymme tänä vuonna. Tämä ei ole pelkkä luku vuosien virrassa, vaan osoitus pitkäjänteisestä työstä, kulttuurin ylläpitämisestä, taiteen näkyväksi tekemisestä ja ennen kaikkea ihmisistä – taiteilijoista – jotka ovat tämän seuran sydän ja selkäranka. Tämä on elävä todiste siitä, että taide elää. Se hengittää, kasvaa ja ottaa tilansa maailmassa – juuri täällä, juuri nyt.

Joensuun Taiteilijaseuran historia ei ole vain lukuja ja vuosikymmeniä, vaan se on tarina ihmisistä. Taiteilijoista, jotka ovat antaneet ajastaan, sydämestään ja sielustaan. He ovat piirtäneet tämän seuran muodon – teoksillaan, teoillaan, tinkimättömällä intohimollaan.

Taiteilijat eivät ole vain luovan työn tekijöitä – he ovat ajan tulkkeja, tunteiden sanoittajia, näkyvän ja näkymättömän rajan ylittäjiä. He ovat myös – aivan konkreettisesti – alueensa vetovoima-, pitovoima- ja lumovoimatekijöitä. Ja nämä sanat eivät ole tyhjiä korulauseita – vaan ne kantavat todellista merkitystä: taiteilijat vaikuttavat, rakentavat ja uudistavat. He luovat siltoja menneestä tulevaan, paikallisesta universaaliin.

Usein emme tule ajatelleeksi, kuinka laajoja verkostoja taide pitää hengissä: työhuoneet, kehystämöt, painotalot, taidetarvikeliikkeet, kuljetusyritykset – jopa kahvipaahtimot elävät osin tämän rikkaan kulttuuriekosysteemin kyljessä. Taiteilijat rakentavat tätä kaikkea hiljaisesti, mutta päättäväisesti. Suurilla sydämillä, usein pienin resurssein.

Joensuun Taiteilijaseura on ollut 80 vuoden ajan yksi alueensa kulttuurisen maiseman kivijaloista. Se on antanut kodin taiteelle – mutta myös äänen taiteilijalle. Sen toiminta on laajaa ja merkityksellistä: Taidekeskus Ahjo, Joensuun Taidelainaamo, Grafiikanpaja, Kiteen Nykytaiteen näyttelyt – ne kaikki ovat ikkunoita maailmaan, jossa kuvataide kohtaa yleisönsä.

Seura ei toimi vain gallerioissa ja näyttelysaleissa. Se on mukana päätöksenteossa, prosenttitaiteessa, koulutuksen kentillä. Se tuo esiin sen tärkeimmän: taide ei ole koriste. Se on elinehto. Se on osa elävää ja kestävää yhteiskuntaa. Se on osa tulevaisuutta, jonka rakennamme nyt – tässä ja tänään.

Ja silti, kaiken keskiössä on aina ollut ihminen – taiteilija. Se, joka usein jää kehyksen ulkopuolelle, mutta jonka kädenjälki näkyy kaikkialla: gallerioissa, kahviloiden seinillä, julkisissa tiloissa – ja joskus myös kotien seinillä, pienten ihmeiden keskellä.

Taide ei ole vain kuva, teos tai veistos – se on kohtaaminen, kokemus, jälki sielussa. Se on keskustelu ilman sanoja. Se on se hetki, kun katsoja hiljenee ja tuntee – jotain suurta, ehkä selittämätöntäkin. Tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys. Taidekenttä elää muutoksen aikaa – rakennemuutoksia, rahoituspaineita, epävarmuutta. Mutta yksi asia ei muutu: taide kantaa. Ja niin kantavat myös ne, jotka taidetta tekevät. Kiitos teille, Joensuun Taiteilijaseuran jäsenet – te ette vain tee taidetta. Te olette taide.

Eläköön taide. Eläköön Joensuun Taiteilijaseura. Eläköön 80 vuotta luovuutta ja rohkeutta!