Näyttelyt
TAIDEKESKUS AHJO, SYSI-SALI; SELINA ANTTINEN, MAARIT MALIN-PÖTRY, LEILA TANSKANEN, REIJO PURANEN, TIIU ANTTINEN - VIESTEJÄ FAUNALTA
SELINA ANTTINEN, MAARIT MALIN-PÖTRY, LEILA TANSKANEN, REIJO PURANEN, TIIU ANTTINEN - VIESTEJÄ FAUNALTA 19.8.-6.9.2026
Viestejä Faunalta on viiden kuvataiteilijan ryhmänäyttely, jonka teemoina ovat luonto, eläimistö (fauna) ja ihmisen luontosuhteen kriittinen tarkastelu. Näyttelyn taustalla on myös Leena Krohnin läpimurtoteos Tainaron – Postia toisesta kaupungista, vuodelta 1985. Teos käsittelee muun muassa ulkopuolisuutta, elämää, kuolemaa ja aikaa.
Tiiu Anttinen
Tiiu Anttisen päämateriaali on pronssi, jota hän on valanut työhuoneellaan vuodesta 2007. Anttinen inspiroituu mikroskooppikuvista ja koneen osista. Pykä pykä -perhe koostuu muodoista tai olennoista, jotka ikään kuin leijuvat, kelluvat, ajelehtivat ja altistuvat ympäristölle ja virtauksille. Liike ei kuitenkaan ole satunnaista vaan kullekkin oliolle tarkoituksenmukaista. Tärkeää on jatkuva liike ja sen kuvaaminen. Sitä kuvatessaan Anttinen tulee pohtineeksi myös aikaa ja eroosiota. Hänen pronssiveistoksensa huokuvat ympäristön aiheuttamaa kulumaa ajan kulkiessa eteenpäin.
Maarit Malin-Pötry
Maarit Malin-Pötry veistää pieniä karkeita veistoksia puusta puukolla ja kirveellä. Hän käyttää veistoksissaan lyöntimetallia ja väriä. Aiheina on luonnon ilmiöitä kuten kevään tuntu ja kolmiulotteisia puisia ääniä, usvaa, sateenkaaria, ukkosta… Hän on verrannut ihmisen mielentiloja luonnonilmiöihin. Veistoksissa on lintuja, jotka laulavat kevättä. Käärmeitä, jotka ottavat kantaa uskontoon.
Reijo Puranen
Reijo Puranen on Pellossa syntynyt hyvinkääläinen kuvataiteilija. Viestejä Faunalta -näyttelyyn Puranen on ripustanut Tornionjoki- ja animistisaiheisia piirustuksia. Tornionjoki on pisin ja suurin vapaa joki Euroopassa. Sen alkulähteet ovat Ruotsin ja Norjan tuntureilla, Torniojärvellä. Vielä toistaiseksi joen vesi on puhdasta lohien ja muiden vaelluskalojen nousta kutupaikoilleen. Tornionjoki halkoo Meänmaata, Kiirunan kunnasta Tornion kaupunkiin ja Perämerelle. Joen puhtautta uhkaa alueelle syntyvät kaivokset ja maan- ja metsänkäytön ongelmat. Purasen piirustukset ovat kannanottoja puhtaan luonnon ja Tornionjoen puolesta. Meänmaan kansantarinoista on niissä myös viittauksia.
Leila Tanskanen
Leila Tanskanen leikki lapsena sisaruksiensa kanssa paljon metsissä ja kuvitteli sinne monenlaista elämää. Tanskanen näki myös usein unia pienistä hahmoista, joita oli kaikkialla. Tämä leikki jatkuu Tanskasen veistoksissai, jotka muistuttavat ihmisiä, eläimiä tai henkiä. Näillä hahmoilla on hyvä tahto. Osa veistoshahmoista kantaa käsissään pientä palaa luontoa. Ne ovat niiden ainoita aarteita. Vievätkö ne niitä turvaan ettemme me tuhoaisi kaikkea? Tanskanen kokee, että me kaikki kannamme syntymäpaikkojemme maisemia ja tunnelmia mukanamme. Hän ajattelee myös pakolaisia ja heidän kulkemistaan. Mistä löytyy heille koti ja mitä he kantavat mukanaan?
Tanskasen veistokset Matkalaiset ovat muuttamassa majaansa. Ovatko ne ehkä pakomatkalla? Joka tapauksessa matkallaolija on herkässä ja avoimessa tilassa. Hänen täytyy olla, että selviytyy matkan koettelemuksista ja etsiessään lepopaikkaa – vaistot ja vireys ovat kuin eläimellä. Leila Tanskanen on muuttanut elämänsä aikana useita kertoja etsien omaa paikkaansa. Hän on kuitenkin aina palannut vaaramaisemien keskelle, metsän läheisyyteen ja löytänyt sieltä lepopaikkansa: risujen, sammaleiden, varpujen, kivien ja puiden läheisyydestä.
Selina Anttinen
Selina Anttista hämmästyttävät luonnon monet olennot ja yksityiskohdat. Maalatessaan Anttinen ajattelee toisten olentojen näkökulmia todellisuuteen ja sitä miten ne vaikuttavat käsitykseen koko maailmasta. Anttisen ajatukset harhailevat ympäristössä, maailman tapahtumissa, kirjallisuudessa, unissa, uskonnoissa ja taruissa. Läsnäolo ja kontrastit sekä kaikkeudessa leijaileva monimuotoinen planeettamme – millä tavalla osaamme jakaa sitä muiden elävien olentojen kanssa? Maalaamisessa Anttista kiinnostavat sen fyysiset ominaisuudet: väri, aine ja aistillisuus. Selina Anttinen asuu ja työskentelee Itä-Suomessa.

