Taidekeskus Ahjo, Hehku-tila: Tarja Tuupanen

Saisinko luvan? - kysyy tekijä materiaaliltaan

· kivi taipuu Tarja Tuupasen pyynnöstä

Valmista teosta tarkasteltaessa on usein arvoitus katsojalle, millainen tarina ja työmäärä taustalla on vaikuttanut. Eikä se tieto ole aina oleellistakaan, vaikka taide perinteisesti on ansainnut kannuksensa vaivannäön ja teknisen suorittamisen kautta. Tarja Tuupanen on tehnyt yhteistä matkaa valitsemansa materiaalin parissa jo niin pitkään, että viimeisimmistä teoksista välittyy tietynlainen vaivattomuus. Kivi näyttää Tuupasen käsittelyn jälkeen pehmeältä ja mukavalta.

Tuupasen teoksia katsellessa muistamme faktoja kivestä – se on kovaa, karkeaa, jäykkää ja muodostaa merkittävän osan maaperästämme. Näiden teosten muotokieli tulee kuitenkin jostain aivan toisenlaisesta maaperästä. Koristeellisten muotojen toistuessa teoksesta toiseen huomaamme olevamme teollisen tuotannon ja käsin tekemisen rikkaassa välimaastossa. Kiven kanssa koko uransa työskennellyt Tuupanen on raakakivien sijaan valinnut viime vuosina teostensa pohjaksi valmistuotantoa.

Marmorisia, erilaisista esineistä purettuja osia yhdistää tällä hetkellä koristeellisuus. Ornamenttiin on yleisesti nykyajan muotokielessä suhtauduttu nihkeästi, mutta Tuupanen ottaa siitä marmorin muodossa tiukan otteen. Kiven lainalaisuudet tunteva tekijä ei jää niihin jumiin, vaan löytää rajoitteistakin hyvät puolet. Marmorin klassisuus on läsnä, mutta sen olemuksessa on työstämisen myötä syntynyttä lämmintä huumoria. Muotojen toistaminen ja kopioiminen luo kutkuttavaa hämmennystä – mikä on teollisuuden muovaamaa, mikä Tuupasen luomaa? Viimeistelty kädenjälki yhdistettynä pieniin, raakoihin yksityiskohtiin muistuttaa sekä tekijän läsnäolosta että materiaalia kunnioittavasta, perinpohjaisesta hallinnasta. Tehdasvalmisteisiin muotoihin liitetty mauttomuus karkaa kauemmaksi Tuupasen kaivertaessa marmorin kauneuden esille.

Jos teoksista välittyykin kiven pehmeys ja vaivattomuus, on keveyden taustalla tekemisen vakavuus. Kivi on kovaa, myös marmori, ja sen työstäminen vaatii omanlaistaan kuria. Eri kivilajeja Tuupanen on työstänyt urallaan useamman vuoden pituisissa sykleissä. Pitkäkestoinen ammatillinen paneutuminen on luonut kokonaisvaltaisen otteen kiven ympärille. Tutustuminen kulloiseenkin kivilajiin on vuoropuhelua, joka itsessään ruokkii tekemistä.

Tarja Tuupanen (s. 1973) on lieksalaislähtöinen, nykyään Nuijamaalla, Lappeenrannassa asuva ja työskentelevä korutaiteilija. Hän tekee keholle tai sen ympäristöön asettuvia kolmiulotteisia teoksia korutaiteen, taideteollisuuden ja nykytaiteen kontekstissa. Tuupanen on materiaalilähtöinen taiteilija, jonka työskentelyä kivi on dominoinut yli 20-vuotisen uran aikana.