Historia

historia_img01Joensuun Taiteilijaseuran alkuvoimana oli sodan jälkeisinä vuo­si­na ko­hon­nut kiinnostus taiteen harrastamiseen.

Joensuun Taiteenystävien perustava kokous pidettiin 1945 ja aloite sen perustamisesta tuli teatterin puolelta.

Alkuaikoina Taiteenystävien aktiivinen toiminta jakautui ku­va­taiteen ja teatterin lisäksi myös kirjallisuuteen ja mu­siik­kiin.

Joensuun Taiteenystävät järjestivät taidenäyttelyiden li­säk­si poikkitaiteellisia Taidepäiviä ja tämä perinne jat­kui ai­na vuoteen 1955 asti.

historia_img02Tämän jälkeen eri taiteenalat eriytyivät omiksi yh­dis­tyk­siksi vuosien 1950-56 aikana.

1960-luvulla näyttelytoiminnan kehittymisen myötä myös taidekritiikki Suomessa uudistui. Olli Valkonen oli kir­joit­ta­nut kritiikin 1960 pidetystä Taiteenystävien vuo­si­näyt­te­lys­tä ja peräänkuulutti tiukempaa seulontaa teos­ten va­lin­taan. Arvovallallaan Valkonen oli omal­ta osal­taan nos­tat­ta­mas­sa tar­vet­ta am­mat­ti­tai­tei­li­joi­den ja har­ras­ta­ja­tai­teen eriyt­tä­mi­seen.

1960-luvulle tultaessa Taiteenystävien toiminta kes­kit­tyi ku­va­tai­tei­siin, esi­tel­miin ja elo­ku­viin, jotka pyrkivät kasvattamaan yleisöä ”mo­der­nin tai­teen ym­märtämiseen”.

historia_img03Vuonna 1961 nousi esiin myös toive saada yhteisiä työ­ti­lo­ja tai­tei­li­joil­le.

Vuonna 1963 Taiteenystävät-nimi vaihtui Joensuun Tai­de­yh­dis­tys ry:ksi, jona se säilyi aina vuoteen 2002 asti.

Taideyhdistyksen toiminta kehittyi tästä lähtien am­mat­ti­mai­sem­mak­si, kun 70-luvulla sen jäseniksi al­koi tul­la nuo­rem­paa tai­tei­li­ja­pol­vea suo­raan tai­tei­li­ja­kou­lu­tu­kse­sta.

Säännöt muutettiin koskemaan ammatti-, harrastaja- ja kan­na­tusjäseniä erikseen. Myöhemmin samalla vuo­si­kym­me­nel­lä otettiin käyttöön myös jä­sen­kri­tee­rit ko­ros­ta­maan yhdistyksen taiteilijajäsenten am­ma­til­li­sen toiminnan ke­hit­tä­mistä. Sään­tö-uudistuksen jälkeen Taideyhdistyksessä oli vuonna 1983 24 taiteilijaa. Tä­hän mää­rään si­sältyivät kaikki Pohjois-Karjalan läänin alueella asuneet ammattimaiset ku­va­tai­teilijat. Mää­rä on siis tähän päivään mennessä viisinkertaistunut.

historia_img04
Joensuun Taideyhdistys perusti vuonna 1971 Suomen en­sim­mäi­sen taidelainaamon, joka toimii edelleen ak­tii­vi­ses­ti Joensuussa.

1980-luvulta lähtien yhdistys alkoi aktiivisesti pyrkiä vai­kut­ta­maan kaupungin taide- ja kulttuuripoliittisiin ky­sy­myk­siin.

Taiteilijat toimivat aktiivisesti työ- ja näyttelytila-ky­sy­mys­ten li­säk­si myös vastikään pe­rus­te­tun las­ten ja nuo­rten kuvataidekoulun kehittämisessä.

Yhdistykselle oli saatu 1980-luvun puolivälissä toimi- ja näyt­te­ly­ti­lat Merimiehenkadulla sijaitsevasta puutalosta, joka oli nimetty Artteliksi.

historia_img05Näyttelytoiminnan pyörittäminen keskittyi näihin omiin ti­loi­hin kym­meneksi vuodeksi. Arttelissa oli työtilat alu­ksi nel­jäl­le taiteilijalle sekä kaksi pientä asuntoa.

Tälläkin hetkellä rakennus on taiteilijoiden työtiloina, vaik­ka Artteli-nimestä onkin luovuttu ja yhdistys- ja näyt­te­ly­toi­min­ta on siirtynyt Taidekeskus Ahjoon.

Joensuun Taideyhdistyksen nimi vaihtui Joensuun Tai­tei­li­ja­seu­rak­si vuonna 2002.

Taiteenystävistä muistuttaa molemmissa yhdistyksissä pit­kään vaikuttanut kuvanveistäjä Veikko Jalava ra­has­tol­laan, josta on jaettu nimikkopalkintoja taiteilijoille.

historia_img06Jäsenistön pitkäaikaisimpia vaikuttajia ovat olleet myös seu­ran kunniajäsenet Seppo Könönen, Jouko Solonen, Kau­ko Kortelainen ja Eeva Saurio.

Taidekeskus Ahjoon asettumisen vuosina, vuodesta 1997 alkaen seuran vastuu näyttelytoiminnan ja tai­de­lai­naa­mon pyörittämisestä on jaettu Ahjon jä­sen­yh­dis­tys­ten sekä henkilöstön kanssa.

Galleria Kohina 2006 lähtienToiminta Ahjossa on vä­hen­tä­nyt raja-aitoja eri tai­de­muo­to­jen vä­lill­ä ja lä­hen­tä­nyt niitä toi­siin­sa. Seu­ran tai­tei­li­jat ovat olleet aktiivisia omien näyt­te­lyi­den­sä järjestämisessä Ahjossa.

Seura on myös or­ga­ni­soi­nut taiteilijaryhmiensä näyttelyitä lu­kui­siin kau­pun­kei­hin kuten Turkuun, Tampereelle, Varkauteen ja Hel­sin­kiin.

Ahjossa toimimisen vuodet ovat tuoneet seuran toimintaan uu­sia taiteilijoita paikkakunnan monipuolisen taidekoulutuksen myö­tä.

Seura on ottanut vastuuta myös taidekasvatuksesta käyn­nis­tä­mäl­lä lasten museopedagogisen toiminnan yh­des­sä Joensuun taidemuseon kanssa.

Lisäksi kaupungin taide-elämä on rikastunut entisestään Tai­tei­li­ja­seu­ran perustettua uuden galleria Kohinan Tai­de­lai­naa­mon yhteyteen Joensuun Taitokortteliin vuonna 2006.